Mikä yllätti vauva-arjessa x 15?

Vauvan tulo taloon on tuonut mukanaan paljon yllättäviä asioita! Entuudestaan toki tiesin jotain, mutta moni asia on silti päässyt yllättämään. Käytännön kokeminen on aivan eri asia kuin se, että näkee, kuulee tai lukee netistä. Ensimmäiset 5 viikkoa vauvan kanssa on ollut ihanaa, mutta myös rankkaa. Kolikolla on kääntöpuolensa!

Vauva-arjen yllättävät asiat x 15

-Univajeen rankkuus yllätti täysin. Ehkä olen tässä asiassa hieman prinsessa, koska olen tottunut nukkumaan aina hyvin, vaikka pommi räjähtäisi. Tiesin toki, että unet tulevat vähenemään vauva-arjen myötä, mutta se kuinka paljon, yllätti totaalisesti. Lyön pääni pantiksi, että tätä vauva-arjen väsymystä ei ymmärrä ennen kuin sen itse kokee.

-Alkuun olin aivan super epävarma kaikesta, mutta näin viiden viikon jälkeen sanoisin, että vauvan käsittelyssä ei ole enää mitään pelottavaa. Vaipanvaihtokin sujuu kuin tanssi. Yllätyin positiivisesti miten luontevalta kaikki tuntuu nyt..Toki epävarmuutta on toisinaan vielä, mutta edistystä löytyy ja se on positiivista! Kannustaa ja auttaa jaksamisessa.

-Vauvat ovat yökukkujia. Eikö vauvojen pitänyt nukkua koko ajan? Vauvaa saattaa joutua viihdyttämään helposti 8-10 tuntiakin putkeen.

-Palauduin synnytyksestä tosi nopeasti! Sain 11 tikkiä, mutta ne olivat vain noin viikon verran kipeät ja tuntunut, että siitä asti pystynyt helposti kävelemään pitkiäkin lenkkejä! Kuminauhatreenit aloitin kuukausi synnytyksen jälkeen. Raskauskiloja on 5 viikon jälkeen jäljellä pari.

-Vaippoja kuluu paljon. Sellaisia hetkiä löytyy, kun esimerkiksi neljäs vaippa on vasta se mikä jää jalkaan hoitopöydältä lähtiessä. Ei ihme, että homma on nyt hanskassa haha.

-Pyykkien määrä on valtaisa..tuntuu, että meillä pyörii pesukone ja kuivausrumpu 24/7. Tietysti vauvan vaatteita varten 😀 Pesukoneen ja kuivausrummun omistaminen on mun mielestä pakolliset vauva-arjessa. Ja mikä parasta – olen oppinut rakastamaan pyykkäämistä!

-Tiesin, että ulos lähtemiseen täytyy varata enemmän aikaa, mutta kyllähän se yllätti millainen prosessi kokonaisuudessaan on, että olet juuri saanut talvikamppeet itsesi päälle, sitten vauvan päälle ja seuraavana kuulet märän pierun. Ei muuta kuin vaippaa vaihtamaan! Nälkä voi myös yllättää uudelleen..Univajeisena on myös mielenkiintoista miettiä onko kaikki tarvittava mukana. Tuntuu välillä tyhmälle, kun joudut tarkistamaan avaimien olemassaolon miljoona kertaa.

-Rinnat kipeytyvät jos niitä ei tyhjennä maidosta säännöllisesti. Olen useana aamuna herännyt siihen, että rintoihin sattuu hirveästi, kun ne tuntuvat niin täysille (ja maito valuu pitkin lattioita). Yöllä on myös usein sellainen olo kuin nukkuisi tennispallon päällä. Jouduin myös kerran kesken kampaamokäynnin lypsyhommiin..

Oli pakko käydä kesken kampaamokäynnin vessassa lypsämässä……

-Oman vauvan kakka ei ällötäkään! Alkuun taisi tulla muutama yökkäys, mutta nyt sitä raaputtelee kakkaa ihan muina naisina vauvan pepunposkista..

-Imetys on mun mielestä outoa! Edelleen. Mä haluan ehdottomasti imettää, mutta ymmärrän todella hyvin myös niitä, jotka eivät halua. Ajatuksena imetys on ihana ja en näe siinä mitään pahaa, että muut imettää. Omalla kohdalla se tuntuu edelleen hassulle..

-Tuntuu, että alku oli pelkkää imettämistä.

Kuminauhatreenit luonnistuu hyvin omassa olohuoneessa vauvan ottaessa torkkuja!

-Se yllätti miten ”kiinni” vauvassa on. Automaattisesti kuuntelee toisella korvalla miten vauva ääntelee, mahtaako herätä päiväunilta jne. On ”hälytystilassa” vauvaa varten 😀

-Ei ehdi tehdä sitä mitä oli suunnitellut. Vauva vie hurjan paljon aikaa ja yllättäviä käänteitä tulee koko ajan.

-Vauvan ulkonäkö ja olemus muuttuu tosi nopeasti! Pieni on han eri ihminen kuin kuukausi sitten…Samoin ilmeet ja eleet ovat ihan eri luokkaa. Mieletöntä nähdä ja kokea muutokset. Tästä ajasta haluaa ottaa kaiken irti!

-Rakkauden tuntemisen ja onnellisuuden määrä. Se on oikeasti rajaton.❤️ Miten sitä voikaan tuntea näin suurta kiitollisuutta ja onnellisuutta oman lapsen myötä? Elämän merkitys muuttui kertaheitolla yhdessä yössä. Vauvan hymy sulattaa sydämen…

Löytyykö teiltä samoja yllätyksenaiheita?

xoxo, Elina