Parhaat vinkit vauvan nukuttamiseen

Kirjoittanut: Elina Ada Sofia

Sofian uniasioista pyydetään aina tosi paljon vinkkejä ja kokemuksia, joten tässä ihan oma postaus aiheelle.

Tämä heinäkuinen on siis ollut tosi hyvä nukkuja (ainakin öisin) kun vertaan esikoiseen (lokakuinen20).  Liekö äitinsä unenlahjat perinyt (kopkop)! Sitten mä veikkaan ihan sellaista asiaa nimeltä rentous – tokan lapsen kohdalla sitä osaa relata (eikä ehdikään samalla tavalla murehtia ja stressata) ja se näkyy vauvalle. Vauvoilla on se joku kuudes aisti. Emme ole myöskään totuttaneet hiljaisuuteen vaan hän on syntymästä asti ”joutunut” kuuntelemaan isoveljensä kirkumista ja muuta höpötystä. Esikoisen kohdalla taas oltiin kuin kirkossa – hyvä, että uskallettiin telkkua laittaa päälle. Kannattaa siis totuttaa hälinään.

Yöunille meno on meillä sujunut ihanan helposti ja ihanan itsenäisesti (alun masuvaivoja lukuunottamatta). Öisin heräillään 2-4 kertaa, mutta vauveli nukahtaa yleensä ihanan nopeasti syömisen päätteeksi eli tosi hyvin sujunut yöt. Päiväunet sen sijaan ovat olleen melkoisen hankalia ja tosi lyhyitä. 3-4kk ikä on oikeastaan kokonaan menty vaan 30-60 min unipätkissä. Odottelen kovasti milloin alkaa ne pitkät lounasunet 😀 Liekö tämä neljän kuukauden hulinaa? Alkuun meillä oli taas ihanan pitkiä päiväunia. Taisi olla jopa kahdet pitkät 2-3 h kestoltaan! Lisäksi tämä heinäkuinen on pienempänä nukahtanut sinne missä sattuu källöttelemään; sänkyyn, sohvalle ja jopa leikkimatolle. Piti kerran hieraista silmiä ihan, että voiko tuo olla mahdollista? Muistan vielä tilanteen ku mietin, että täytyy kiireesti valmistella esikoinen uloslähtöä varten ja siinä tuli sitten kaikkea säätöä. Yhtäkkiä kuitenkin huomasin, että neiti olikin jo nukahtanut eli ei kiirettä! Haha.

Unipussia ollaan vielä käytetty, mutta kohta täytyy irroittaa nuo ”siivet”.

Muistan myös sen, kuinka esikoista yritettiin saada nukkumaan yöunille vaunuihin ja se toimikin yleensä sitten viimeisenä oljenkortena. Taidettiinpa nukuttaa joskus keskellä yötäkin, kun unista ei tullut mitään. Esikoisen kanssa oli tosi pitkään hirmuiset unitaistelut iltaisin. Mua aina ihan ahdisti tulevat illat ja yöt.

Mutta palataan takaisin tähän hetkeen ja niihin vinkkeihin.

Tässä siis meidän vinkkivitoset vauvan (yli 3kk) nukuttamiseen:

Kuopuksen kohdalla yritän pitää nukkumaanmeno ajan tosi säännöllisenä = alkaa nukuttaa aina samaan aikaan. Meillä toimii klo 19 tosi hyvin (+-30 min).

Iltarutiinien muodostaminen vähitellen. (Mitä pienempi vauva ni sen lyhyemmät):

Vaipan vaihto, D-vitamiini, unilaulua samalla, yökkäri, unipussi, imetys (laulan myös tässä). Alan myös puhumaan nukkumaan käymisestä ja himmennän valoja. Esikoinen nukahti oikeastaan aina tissille, mutta kuopus harvemmin! Eli ollut pakko vaan laittaa omaan sänkyyn ja sormet ristiin🫰😅 😂

Joskus pieni käy tosi kivasti itse nukkuu hetken hyörimisen (ja uni-itkun) jälkeen, mutta välillä nukahtamiseen joutuu käyttää esim.

  • tuttia
  • taputtelua pepulle/painokasta silitystä 
  • hyssyttelyä
  • joskus nostan hetkeksi syliin ja kokeilen kaikkea uusiks.

Muuta: Räyhtäytys ruoan jälkeen! Hirveen usein meillä itkun takana on myös se, että ilma ei tule ulos. Olkapäälle nosto ja pystyasennossa pito auttaa. 

Oon myös itse asiassa laittanut parit kirjat sängyn jalkojen alle, jotta pääpuoli on hieman koholla! Refluksioireilua ollut.

Pyrin nukuttaa kotona aina samaan tuttuun paikkaan eli omaan pinnikseen tai sänkyyn, jossa nukkuu myös mun kanssa yöllä. Muista varmistaa, että patja ei oo liian upottava tai ympärillä ole mitään ylimääräisiä peittoja jne. 

Muista myös tarkkailla unimerkkejä eli silmien harominen käsillä, haukottelu, kulmakarvojen punoitus, kitinä ja sellainen yleinen tyytymättömyys. 

Pakko myös mainita yön ja päivän eron selväksi tekeminen. Aina aamulla herätessä laitan kirkkaat valot päälle ja täys tohina alkaa. Valoja pidetään päällä myös päivisin tai täällä Espanjassa asian hoitaa ihana asia nimeltä aurinko! Aurinko laskee tässä tosi passelisti kuuden jälkeen, jolloin luonnollisesti alkaa hämärtämään ja aletaan valmistautua unille.  Olen jostain lukenut, että tällä ”aamun kirkkaudella” on iso merkitys melatoniinihormonin kehitykselle ja säätelylle!

Millaiset jutut ovat teillä toimineet? Muistutan, että jokaisella meillä toimii eri asiat ja täytyy mennä aina sen hetkisen tilanteen mukaan. Joustavuus on tärkeää.

 Ajatella, Sofia täyttää sunnuntaina jo 4kk. Pikkuvauva-aika taitaa olla pian ohi, yhyy!

xoxo, Elina

Lue nämäkin postaukset

Jätä Kommentti