Nyt saa jo todeta, että viimeisiä viedään! Ja vaikka kuinka olen nauttinut tästä raskausajasta, niin tällä hetkellä alkaa ottaa enemmän päähän. Joskus iltaisin iskee sellainen v*tutus, että huh. Varmaan tällä olomuodolla on osuutensa asiaan. Alan jo muistuttaa vahvasti muumia.
Vauva on myllertänyt menemään vauhdilla viime torstaista asti, kun yritettiin ulkokäännöstä vatsan päältä. Ottikohan se siitä itseensä haha 😀
Nainen on se, joka tekee duunin
On myös raastavaa kokea ristiriitaa, kun toisaalta olen jo niin valmis tähän kaikkeen, mutta toinen ääni olkapäällä sanoo, että ei vielä. Tuntuu, että olen kahden tulen välissä ja en pääse tästä pois. Tunnemyllerrys on siis ollut valtaisaa ja kaikenkirjavaa. Niin ilojen kuin surujen ja vihankin puolesta. Suurta ärtymystä olen kokenut siitä, kun miehet pääsee suoraan sanottuna tässäkin asiassa niin helpolla! Naisen kroppa käy läpi ihan helvetillisen prosessin tässä 9 kk aikana ja sitä ei ymmärrä ennen kuin sen itse kokee. Naisen keho (ja pää!) käy läpi hormonivaihtelut, ottaa kilot kroppaan, mahdolliset arvet ja näppylät, kolotukset, vihlonnat ja turvotukset jne. Suurista huolista puhumattakaan, kun yhtäkkiä tuntuukin erilaiselle ja ei tunne vauvan liikkeitä samalla tapaa kuin edeltävinä päivinä. Näitä on kiva herätä pohtimaan yöllä. 😀 Koko raskausprosessi ottaa koville – henkisesti ja fyysisesti.
Toki raskaus on miehellekin tärkeää, arvokasta ja rankkaa, sitä en kiellä. Mies voi tuntea itsensä helposti ulkopuoliseksi ja avuttomaksi, kun ei pysty auttamaan omaa rakasta. Miehilläkin on tunteet (ja ehkä ne hormonihuurut voi tarttua😂). Mutta..kyllä me naiset ollaan niitä, jotka sen duunin tekee. Piste.
Kahvakuula jalkojen välissä
Fyysisesti olon puolesta olisin jo niin valmis synnyttämään. Haluan oman kroppani takaisin ja päästä taas liikkumaan ja..voimaan normaalisti. Nyt kävely tuntuu jo melkoisen raskaalle, vaikka toki pystynkin vielä kävelemään, mistä oon hyvin kiitollinen! Välillä tulee suorastaan sellainen olo, että on kahvakuula jalkojen välissä. Unet ovat myös huonontuneet lisää. Toki välillä nukun hyvin, mutta suurin osa öistä ollut aika kehnoja. Mahan kanssa on nyt todella raskasta ja vaikeaa kääntyä 180 astetta ja herään aina siihen kun käsi ja sormet puutuu. Se on varmaan inhottavin ”raskausoire”. Saa joka aamu pelätä, että toimiiko ne enää normaalisti, haha.
Kävin viikko sitten uimassa!
Jännä myös nähdä miten kroppa palautuu synnytyksestä, toivottavasti hyvin. Ajattelin, että ottaisin asiaan perehtyneeltä fyssarilta käyntejä, jotta voitaisiin katsoa kroppa läpi ja olisi turvallista lähteä liikkeelle. Erkauman kanssa ei kannata leikkiä, vaan on tärkeää toimia oikein ja ennen kaikkea maltilla. Onko teillä muuten suosituksia Helsingin keskustan alueella toimivista raskauden jälkeiseen aikaan perehtyneistä fysioterapeuteista?
Muutoin kaikki alkaa olla valmista vauvan tuloon. Sänky, kylpyamme, itkuhälytin ja muuta pikkutarviketta saapui eilen eli kaikki tosiaan järjestelyä vaille valmista. Jee! Vaatteita ei ole varmaankaan tarpeeksi, mutta onneksi on kaupat lähellä. Vaikea sanoa minkä verran mitäkin tulee tarvitsemaan, mutta eiköhän nämä asiat käytännössä opi. Sain alla olevat vaatteet pr-lahjana Newbieltä..aivan mielettömän kauniita! 100 % ekologista puuvillaa.
Viimeinen viikko lähtee käyntiin
Ajatella, että viikko enää laskettuun aikaan! 26.10.2020. Niin super jännittävää, etten malta pysyä nahoissani. En voi uskoa, että tämä 9 kk alkaa olla paketissa ja uusi elämä alkaa..Jännittää paljon, mutta on silti aivan mielettömän ihanaa ja lähden tulevaisuutta kohden avoimin ja luottavaisin mielin. Viivan alle jää ehdottomasti super kiitollinen ja onnellinen olo – edellisistä valituksista huolimatta 😀 <3 Raskaus on suurin ihme mitä ihmiselle voi tapahtua.
Lue myös:
xoxo, Elina