Syötkö pää jääkapissa? Vai syötkö samalla kun luet lehteä tai katsot telkkaria? Monet meistä tekevät syömisen ohella jotakin. Tietoinen syöminen unohtuu helposti syömisen ollessa vain ”oheistoimintaa” ja pian saatamme olla hakemassa jo lisää. Saatamme syödä myös silloin kun meillä ei ole edes nälkä. Käsi pystyyn kuka tunnistaa itsensä, että on esim. mättänyt irtokarkkeja suuhun ilman, että edes maistaa mille karkit oikeasti maistuvat. Hupsista, 200 g karkkia meni kurkusta alas ilman, että edes tiedosti.
Syömishäiriöaikoina ravitsemusterapeuttini yritti istuttaa päähäni ajatusta tietoisesta syömisestä. Tietoisen syömisen sanotaan toisinaan olevan ratkaisu ruuasta nauttimiseen ja terveellisemmän ruokavalion ja tavan omaksumiseen. Tiedostamattaan monet saattavat hotkaista ruokansa maistamatta sitä oikeasti. Emme välttämättä erota nälkää esim. makeanhimon takaa. Toisille taas ahdistus luo tarpeen napostella ja ahmia ruokaa. Joku voi myös syödä tylsyyteen. Lisäksi liian vähäinen juominen eli nestehukka voi aiheuttaa lisääntynyttä syömisen tarvetta. Tämän takia on hyvä asia tiedostaa oma syöminen.
”Tietoinen syöminen on läsnäoloa siinä hetkessä. Se on sitä, että mietit, maistelet ja ihastelet edessä olevaa ruokaasi ja olet kiitollinen siitä.”
Tietoisen syömisen haaste
Ensimmäinen askel kohti tietoista syömistä on miettiä miksi syöt.
-Joka kerta kun syöt tänään, pysähdy hetkeksi ateriasi eteen. Keskity pelkästään syömiseen, älä tee samalla mitään muuta. Tämä on minulle monesti se haasteellisin, sillä tykkään ruokaa syödessä katsoa usein tv:tä tai puuhastella tietokoneella.
-Mieti millainen olotila sinulla on ennen ruokailun aloittamista? Oletko ahdistunut, surullinen vai iloinen? Jos olet esimerkiksi alakuloinen tai ahdistunut, kirjoita tuntemuksesi ennemmin paperille kuin, että tukahduttaisit ne lohturuokaan. Lohtu- tai juhlaruoka voi olla jo opittu tapa lapsuudesta.
-Mieti myös mitä erilaisia ravintoaineita ateriassasi on. Millaisia vaikutuksia niillä on sinuun? Kun aloitat syömisen, mieti mille ruoka maistuu suussasi? Montaa erillaista makua tunnet? Mille ruuan koostumus tuntuu? Entä miltä ateriasi näyttää? Kauniisti kattaminen ja ruuan asettelu on jo puoliruokaa. Kun maistelet ruokaasi ”kaikilla aisteillasi” kaikessa rauhassa, kylläisyyden tunne ehtii tulla nopeammin , jolloin et ehdi ahtaa itseäsi ähkyyn.
– Kun olet syönyt, mieti millaiseksi olosi muuttui? Tuliko hyvä olo vai onko mahasi ähkyssä? Olen itse esimerkiksi huomannut, että ison karkkipussin ostaminen tuntuu erinomaiselta idealta nimenomaan sillä ostohetkellä, mutta jälkikäteen olo voi olla karkkiähkyn jälkeen pöhöttynyt ja ikävä. Tämän takia maltti on valttia ja kannattaa oikeasti nautiskella hitaasti siitä karkkipussin sisällöstä, mikäli karkkia tekee mieli. Omien tuntemusten tiedostaminen auttaa sinua syömään paremmin ja sinulle sopivimmalla tavalla.
Syömishäiriöstä parantuessani tietoinen syöminen, kaiken muun henkisen työn ohella, auttoi minua uusien ja terveellisten ruokailutapojen omaksumisessa. Välillä tosin huomaan vieläkin, että syön ruokani todella nopeasti verrattuna muihin ympärillä oleviin ja se on jäänne ahmimisen ja oksentamisen ajoilta. Minua ei kuitenkaan haittaa se, että syön usein nopeasti, sillä olen enemmän tykännyt kiinnittää huomiota siihen miltä aterian jälkeen tuntuu. Ja se tunne on hyvä, mikä on ihanaa huomata syömishäiriöhistorian jälkeen. Noinkin pienestä asiasta tulee itselle sellainen voittajafiilis! Toki myös jos oikein päätän, niin osaan syödä hitaastikin, mutta se vaatii suurempaa tietoista ajattelua 😀
Tietoinen syöminen – auttava käsi vai pikkusormen vievä paholainen?
Tietoinen syöminen voi olla nauttimisen lisäksi apuna painonhallinnassa ja nimenomaan laihdutuksessa, jolloin opitaan välttämään ahmimista ja ylensyöntiä. Kuitenkin haluan muistuttaa, että on myös hyvin henkilökohtaista kenelle se sopii. Esimerkiksi anoreksiaa sairastava kiinnittää jo valmiiksi liikaa huomiota ruokaan, joten omalla tavallaan tietoisen syömisen tuputtaminen voi olla myös haitaksi. Vasta silloin kun sairastunut itse ymmärtää syömisen tärkeyden merkityksen ja on oikeasti halukas muutokseen, voidaan alkaa opettelemaan tietoista syömistä. Ja tämä tietoisen syömisen opettelu on juurikin siltä näkökannalta, että opittaisiin nauttimaan ruuasta eikä kokemaan ruokaa vihollisena.
Tietoinen syöminen on siis hyväksi, mutta liian pitkälle vietynä voi kelkka kääntyä nurinkurin. Ruokailu on vain yksi osa-alue elämästämme ja emmehän halua KOKO ELÄMÄMME pyörivän pelkän ruuan ympärillä. Tiedostakaa siis tarkoin.
Miten tietoisesti sinä syöt?
Kuvat: Oleg Oksanen
Seuraa minua myös:
Instagram: @elinaadasofia
Snapchat: elinaleskinen
Facebook: www.facebook.com/elinaadasofia
Youtube: elinaleskinen
xoxo, Elina
5 kommenttia
oletko siis sitä mieltä että jos sairastaa anoreksiaa/toipumassa tietoinen syöminen ei ole suositeltavaa? itse huomaan kun keskityn ruokaan syön hitaasti mainitsemallasi aisteilla ja tavoilla syön vähemmän ts tulen nopeammin täyteen. tosin vatsakin toimii silloin paremmin ja ei tule ähky ahdistunut olo. jos syön nopeasti syön enemmän tulee ahdistus vatsavaivoja ja saatan kompensoida liikunnalla. mitä tehdä siis? tuntuu oudolta että pitäisi lukea tai olla netissä sen takia kun sitä ei suositella.
Omalta osaltaan tietoinen syöminen on hyvä asia! Minä sain hyödyn siitä. Mulla tosin oli bulimiaa ja ahmintaa eli se ruuan syöminen oli sitä hotkimista, josta oli tietoisuus kaukana. Anoreksiasta kärsivä taas helposti kiinnittää huomiota jo valmiiksi ruokaan, pilkkoo sitä ja pyörittelee lautasella, joten sen takia ajattelen, että anoreksiasta kärsivälle se ruoka voisi olla enemmänkin kehon ”polttoainetta” aluksi kunnes oppii ja oivaltaa itsessään sen, ettei tarvitse olla langanlaiha. Tämä on vain minun näkemys asiasta, varmasti ei ole oikeaa tai väärää tapaa vaan jokaisen tulisi tehdä niinkuin parhaalta tuntuu ja siten mistä saa avun.
Tuo on silti hyvä pointti sinulla, että hitaammin syödessä tulee helpommin täyteen ja ei tule vatsa kipeäksi. Eikä tule ahmittua tai ahdistusta. Tällöin tuo tietoinen syöminen on sinulle oikea tapa! Minä koen asian myös noin, että rauhallisesti syödessä tulee helpommin kylläiseksi ja oikeasti tiedostaa sen, että söin ”tuon ja tuon” verran :).
Ihana että tietoinen syöminen on auttanut sua toipumaan ♥ Mä ite hotkin kans ruokani usein hullua vauhtia, ja monesti vielä dataan tai luen samalla. Toisaalta on ihana nauttia vaikkapa aamupala hitaasti hyvää kirjaa lukien, mutta vois kyllä välillä kokeilla syödä niin että oikeasti ajattelee ja tunnustelee sitä ruokaa, sen makua ja sitä mikä olo syömisen jälkeen jää.
Heippa Linda!
Kiitos kommentistasi <3
Jep, siitä ruuan hotkimisesta tulee helposti tapa ja pitää oikeasti keskittyä, jos haluaa "tunnustella" ruokaa oikein olantakaa. Ja monesti tuppaa myös olemaan kiire, kun syö eli se myös omalta osaltaan buustaa hotkimista. 😀 Mutta asia korjaantuu tiedostamalla ja rauhoittamalla ruokahetki :)!
Ihanaa viikkoa <3
[…] Tietoinen syöminen – helppoa vai vaikeaa? […]