Stressitekijät voivat olla sellaisia, joita moni ei välttämättä huomaa. Usein stressiin havahdutaan vasta kun ollaan poltettu liian pitkään kynttilää molemmista päistä. Miksi näin?
Stressi kuuluu luonnollisena osana elämäämme saaden alkunsa ympäristöstä ja ihmisen omista ajattelutavoista. Lyhytkestoinen stressi auttaa meitä tekemään ja suoriutumaan isoista ja hankalistakin asioista elämässä hieman paremmin. Normaalisti ihmisen aivotoiminnoissa ja kehossa on hyvät valmiudet selviytyä lyhytkestoisista stressaavista tilanteista ja palautua. Mutta entäpä jos kehomme ei palaudu stressistä? Stressitekijöitä on nimittäin enemmän kuin arvaamme edes ajatella.
Stressitekijät eivät ole vain henkisellä puolella
Stressaavat asiat mielletään yleensä työhön, ihmissuhteisiin tai rahahuoliin. On kuitenkin olemassa paljon fyysisiä stressitekijöitä, joita emme huomaa helposti. Tupakointi, alkoholi, huono ravitsemuksellinen ruokavalio, liiallinen ja yksitoikkoinen liikunta, liian vähäinen liikunta tai esimerkiksi nestehukka ovat myös stressitekijöitä elimistöllemme, ja jotka sitä kautta vaikuttavat myös päämme sisäiseen vointiin. Voit pohdiskella seuraavia asioita; onko virtasi väri tummaa (nestehukka)? Tuntuuko ettet palaudu treeneistä? Oletko jatkuvasti väsynyt? Syötkö paljon rasvaisia ”höttöruokia”? Esimerkiksi huono ja yksipuolinen ruokavalio aiheuttaa helposti elimistössämme tulehdustilan, joka voi heijastua esimerkiksi jatkuvana väsymyksen tunteena. Syömishäiriöaikoina minulla oli esimerkiksi keho jatkuvassa tulehdustilassa liiallisen liikunnan tuoman kuormituksen ja vähäisen ruokavalion yhdistelmästä. Tunnen lisäksi monia, jotka syövät todella heikkolaatuista ruokaa ja valittavat samalla väsymystä, mutta silti ei osata tehdä mitään asialle, saati sitten ajatella voisiko näillä kahdella olla mitään tekemistä toistensa kanssa. Huono ruokailu ei välttämättä saa sellaista samanlaista ahdistuksen tunnetta aikaiseksi, niin kuin vaikkapa huono työilmapiiri, ja siksi emme tajua puuttua siihen.
Stressin ajatellaan olevan vain negatiivista.
Ajattelemme helposti stressin vain negatiivisten asioiden kautta. ” Nyt kun on huono työilmapiiri tai huono parisuhde niin stressaa” tyyppisesti. Emme usein tule ajatelleeksi, että mukaviltakin tuntuvista asioista voi muodostua stressinaiheuttajia. Esimerkiksi kiva harrastus voi temmata mukaansa liiallisuuteen asti, jolloin emme muista levätä ja pitää kunnollisia lepopäiviä. Myös työ voi tuntua joskus niin mahtavalle, että ei malteta lopettaa kotonakaan vaan jatketaan iltamyöhään asti tinkien esimerkiksi unesta. Välillä on hyvä osata sanoa EI, vaikka kuinka haluaisikin tehdä ja mennä. Mukavatkin asiat siis saattavat ajaa meitä joskus uupumuksen partaalle. Huomaatko sinä meneväsi liiallisuuksiin jonkun asian kanssa?
Stressi vaikuttaa aivojemme toimintaan
Psykologian tunneilta on jäänyt mieleen se, että stressi muuttaa myös aivojemme toimintaa, kun stressiä on jatkunut tarpeeksi pitkään. Lisämunuaiset alkavat erittämään liikaa stressihormoniksi kutsuttua kortisolia. Kortisoli vaikuttaa negatiivisesti mm. hippokampukseen, jolloin ihminen ei pysty muistamaan, keskittymään, oppimaan uutta tai käsittelemään tunteitaan kunnolla. Aivorungon ja limbisen aivoalueen yliaktiivisuus ja häiriintyminen saa tunteemme sekaisin eikä ole siis ihme, että stressaantuneena olemme heikkohermoisia. Lisäksi aivojen etuotsalohkon toiminta heikkenee, mikä vaikuttaa mm. aivoihimme tulevan tiedon prosessointiin.
Olemme tottuneet outoihin tuntemuksiin
Monet ihmiset ovat tottuneet elämään erilaisten oireiden kanssa ilman, että osataan epäillä mitään sen erikoisempaa syytä. Jollekin oudot vatsaturvotukset ja kivut ovat osa arkipäivää ja ei havahduta miettimään mistä moinen voisi oikeastaan johtua. Ollaan ehkä käyty lääkärissä, mutta ei löydetä mitään järkevää syytä. Ei osata ajatella olisiko elintavoilla osuutta asiaan, kuten aiemmin mainitsin jo tekstissäni. Lisäksi saatamme olla tottuneita olemaan aina väsyneitä ja sellaisia ”puolikuntoisia”. Ei muisteta mille hyvä olo oikeasti tuntuu vaan porskutetaan eteenpäin, oireista viis.
Stressitekijät aiheuttavat monenlaisia oireita
Alle olen listannut stressin aiheuttamia oireita. Tutkaile ja mieti löytyykö niitä itseltäsi?
Tunneperäisiä oireita: itkuisuus, hermostuneisuus, äkkipikaisuus, ahdistava tunne rinnassa, muistihäiriöt, keskittymiskyvyn puuttuminen, huumorintajun katoaminen, päätöksentekokyvyn heikkeneminen, masentuneisuus
Fyysisiä oireita: toistuva päänsärky, hartia- ja niskakivut, uniongelmat, painon vaihtelu, levottomuus
Käytöksellisiä oireita: ruokailun lisääntyminen tai väheneminen, hampaiden pureskelu, vaikeuksia aloittaa joku asia, vaikeus lopettaa töiden tekeminen, tupakoinnin lisääntyminen tai aloittaminen, alkoholin käytön lisääntyminen, asioiden vatvominen.
Lue myös aikaisempi postaukseni stressinhallinnasta täällä.
Tunnistatko sinä omat stressitekijäsi?
Kuvat: Taavi Kuorikoski
Seuraa minua myös:
Instagram: @elinaadasofia
Snapchat: elinaleskinen
Facebook: www.facebook.com/elinaadasofia
Youtube: elinaleskinen
xoxo, Elina