Aloitan tekstin kertomalla rehellisesti, että väsyttää. Väsyttää ihan tosi paljon! Olen myös yrittänyt kirjoittaa tätä postausta jo toista viikkoa. Tällä hetkellä meillä on käynnissä jotkut ihme 7-8kk hulinat ja ne on kestäneet jo pari viikkoa. Paljon on opittu uutta ja ensimmäinen hammas putkahti tasan 7kk päivänä eli lots going on. Toinen hampuli alkoi myös pilkottaa noin 10 päivää myöhemmin. Pienellä on lisäksi selvästi jokin eroahdistus äidistä ja se olen usein siis vain minä joka kelpaa nukuttajaksi yöunille tällä hetkellä. Olen ihmistutti! 😀 Päivällä ollaan turvauduttu nukutuksessa rattaisiin ja ne ovat onneksi toimineet melko hyvin!
Ensimmäisen viikon ajan täällä Espanjassa kaikki unet taas onnistuivat mielettömän hyvin omaan sänkyyn, joten ottaa toki päähän tälläinen takapakki. Mutta..kaipa se tästä! Suunta vain ylöspäin 😀
Uusia rytmejä?
Unet ovat siis heittäneet häränpyllyä ja tuntuu sille, että ollaan palattu takaisin niihin 4 kk hulinoihin. Kahden viikon ajan ollaan siis heräilty noin 1-2 h välein. Tosin erona 4kk hulinoihin on kuitenkin se, että vauveli ei enää edes välttämättä nukahda yöunille entisen klo 18.30-19 tapaan, vaan saattaa kukkua jopa 23 asti. Jos nukahtaa klo 18.30-19, niin herää 99% todennäköisyydellä ekan unisyklin jälkeen pirteänä kuin peipponen. Ehkä tässä kohtaa haetaan uusia rytmejä? Päiväunetkin ovat olleet ihan ihme aikoihin. Useimmiten kuitenkin aamupäivällä nukutaan yhdet (tosin tavallista myöhemmin) sekä iltapäivällä toiset. Päiväunien kesto vaihtelee 30-90 min. Toisaalta välillä on myös niitä päiviä, että päiväunisaldo on vain tyyliin 20 minuuttia.
Vauvan uniin vaikuttaa moni asia
Uniin on vaikuttanut selkeästi toukokuun puolella opittu ryömiminen ja hampaiden puhkeaminen. Konttausasentoa ja pinsettiotetta myös harjoitellaan päivisin ahkerasti sekä sitten toki yöllä sängyssä jatketaan harjoituksia. Välillä roikutaan pinnoissa niin, että pää kolisee. Täytyi ihan laskea pinnasängyn pohja alimmalle tasolle, koska kiinnostus korkealle on niin iso. Kaikki kielletty on myös uusien taitojen myötä alkanut kiinnostaa. Parhautta on sähköjohdot, likaiset kengänpohjat ja esimerkiksi rattaiden pyörät. Nyt jos koskaan tarvittaisiin silmät selkään…
Lisäksi imettäminen on varmasti yksi (iso) syy heräilyihin. Täällä Espanjassa vauveli on syönyt yöllä keskimäärin 2 kertaa + nukutuksen yhteydessä eli aika paljon. Suomessa mentiin jo pitkään yhden syötön taktiikalla, mutta ehkäpä tuo eroahdistus ja uusi paikka vaikuttaa. Koen muutenkin ristiriitaisia fiiliksiä koko imetyshomman suhteen. Toisaalta haluaisin vielä imettää, mutta jokin ääni myös sanoo, että nyt täytyisi jo löysätä naruja. Kasvaa vauvat korvikkeellakin ja elämä helpottuisi, jos ei tarvitsisi olla muutaman tunnin välein imettämässä tai pumppaamassa maitoa. Päivisin on myös ollut mystistä (ja vittumaista) rintaraivoa, mikä osaltaan lisää ristiriitaa. Olen saanut tehdä todella paljon töitä sen eteen, että imetys onnistuu. Imetyspaikkojen vaihtaminen useimmiten auttaa sekä hämärä valaistus.
Viime kesä vs tämä kesä!
Parasta tässä ajankohdassa on ollut kuitenkin se, että vuorovaikutus vauvan kanssa on ihan uudella levelillä. Tyyppi hymyilee, naureskelee ja höpöttelee, välillä korottaa ääntään ja on siis jo ihan oma persoonansa. Pieni on ollut yllättävän hyväntuulinen, vaikka nukkunut miten sattuu. Ruoka myös maistuu entistä paremmin (hampaiden puhkeamisen yhteydessä tosin oli aika heikkoa syömistä) ja välillä sitä on kiva pärisyttää, niin että kaikkien vaatteet on milloin missäkin mössössä. Liikuttavaa on lisäksi se, että pieni lähtee kovaa ryömimään perääni, kun poistun huoneesta. Välillä hätääntyy, mutta rauhoittuu, kun palaan. <3
Onko teillä ollut 7-8 kk kohdalla hulinoita?
Lue myös edellinen postaus vauvan kanssa lentokoneessa ensimmäistä kertaa!
xoxo, Elina