Lupasin avata teille hieman lisää ajatuksia koskien ihosairauttani. Granuloma annulare, suomalaiselta nimeltä rengasgranulooma ilmenee yleensä nuorilla aikuisilla. Syitä ihotaudin puhkeamiselle ei vielä tunneta, mutta se on kuitenkin jossain tapauksissa yhdistetty verensokerin heittelyyn, korkeisiin veren rasva-arvoihin ja kilpirauhasogelmiin. Se voi laueta hyttysen pistosta tai muusta tulehduksesta, ihorikosta. Minulla ensi oireena ilmestyi nilkkaan iso läiskä, joka pysyi monta vuotta ennen kuin sairaus levisi ympäri kehoa. Rengasgranulooma on vaaraton eikä se tartu. Perinnöllinen taipumus on myös todennäköistä, sillä minun lisäksi äidilläni on tämä ihosairaus.
Oireet
Minulla rengasgranulooma levisi nilkasta muualle sääriin ja kämmenselkiin, muutama taitaa olla myös ranteissa ja kyynärpäissä. Taudissa iholle nousee ihonvärisiä pieniä kyhmyjä, jotka nimensä mukaisesti muodostavat renkaan muotoisia alueita, joiden halkaisija vaihtelee puolesta senttimetristä muutamaan senttimetriin. Ihoalueet eivät kutise tai satu vaan ainoa haitta taitaa olla esteettinen haitta. Ennen inhosin ja häpeilin käsiäni sekä jalkojani granuloiden takia, mutta sitten oli vain hyväksyttävä sairaus osana minua. Taudinkuva yleisesti vaihtelee todella suuresti, toisilla granuloomat lähtevät pois kun taas toisilla tauti pitkittyy. Itselläni taitaa olla yleistynyt muoto, koska sairaus on ollut minulla jo melkein 10 vuotta.
Miten granuloma annulare todettiin minulla?
Aikani ihmeteltyä granuloiden muodostumista, hakeuduin lääkäriin ja iho-ja allergiasairaalassa otettiin koepala, joka lähetettiin patologialle tutkittavaksi ja lausuttavaksi. Vastauksen saaminen helpotti sinänsä mieltä, vaikka eihän se kivaa ollut silti kun on kyseessä ihosairaus johon selkeää parannusta ei ole ja tarkempi syntymekanismi on vielä pimennossa. Diagnoosin tekemistä tuki tietysti myös kliininen taudinkuva, granulomat iholla rykelmissä. Mikroskooppikuvassa nähdään ihon sidekudoksessa kohtia, joissa sidekudos on rappeutunut. Jonkinlainen elimistön tulehdusreaktio ja kai kyseessä on myös autoimmuunitauti, jossa omat solut hyökkää toisia omia solujani vastaan aiheuttaen rappeutumisen.
Entä hoito?
Varsinaista parantavaa hoitoa ei ole vielä keksitty. Toisilla granulat häviävät itsestään, mutta olikohan se, että noin 50% taudinkuva uusiutuu. Mä olen syönyt tähän vaikka mitä lääkkeitä, ihokeliakialääkkeitä, reumalääkkeitä, kortisonivoiteita. Tuloksetta. Sitten sain vielä lähetteet iho- ja allergiasairaalaan PUVA-hoitoihin. PUVA-hoidossa iho herkistetään UVA-säteilylle kylpyveteen lisätyn aineen avulla. Kylvyn jälkeen säteilytetään kehoa solariumkopeissa. Ja näissä ravasin kolmesti viikossa muutaman kuukauden ajan. Aika rasittavaa sanoisin. Jos jotain positiivista haluaa hakea, niin olin aika ruskea hoitojen jälkeen haha! Ja hetkeksi granulomat helpottivat, mutta tulivat taas takaisin kun rusketus lähti.
Aikaisemmin tosiaan häpesin sairautta ja ärsytti olla jalat paljaana, puhumattakaan sitten käsistä, jotka ovat esillä aina. Ärsytti, että miksi juuri minulla pitää olla tällainen inhottavan näköinen ihosairaus. Vaikka tauti ei tartu, silti hävetti aina kertoa ihoni tarina, kun kaikki aina kyselevät. Nykyisin olen kuitenkin oppinut olemaan sinut sairauden kanssa. Se on osa minua ja ei huononna minua yhtään. Välillä granulat haalistuvat, ikään kuin sulavat ihoon takaisin kun olen tarpeeksi auringossa. Sitten ne taas tuppaavat ilmaantumaan uudelleen kun tulee taukoa ruskettumisesta. Mutta miksi siis vaivaisin päätäni asialla, johon en voi vaikuttaa. Toki vähän voin miettiä syömisiäni, taudin liittyessä diabetekseen ja veren korkeisiin rasva-arvoihin, mutta muutoin tämä nyt vain on osa minua.
Olisi hauska kuulla jos siellä ruudun toisella puolella on sellaisia ihmisiä, joilla on tämä sama sairaus? Onko teillä joku hoitomuoto tehonnut? 🙂
xoxo, Elina